Tervetuloa sivuilleni!

Reilu vuosi on nyt aikaa siitä, kun sisäilma myrkytti minut. Onneksi ollaan vielä hengissä, vaikka tähän väliin on sattunut todella raskaita aikoja. Lukuisia lääkärikäyntejä ja testejä, joista ei löytynyt oikein mitään. Puhallan PEF:iin yli 700 L/min ja astmaakaan ei vissiin sit ole, vaikka välillä meinaa hengitys salpautua. Maksoin itse reilut 500€ tietokonetomografiasta, jotta sain asialle lisävarmistusta. Diagnoosina oli puhtaat keuhkot. Hieman asia jäi kuitenkin mietityttämään, kun lausunto oli tiivistetty vain yhteen lauseeseen. Nii, ne oireeni on silmien kirvely, nenän verestys ja vuoto, kurkun karheus, äänen loppuminen, väsymys, lähimuistin pätkiminen, verenpaineen nousu, päänsärky ja sitä rataa. Henkinen kasassapysyminen on muuta oireilua rankempaa. Viikoittainen altistuminen milloin missäkin raivostuttaa, raastaa ja aina lopulta masentaa. Yksin aamulla, yksin päivällä etätöissä ja yksin illalla vaatii myös päältä paljon ja välillä on täytynyt keksiä kaikenlaisia keinoja

Syöt. ´Mutta kun kulutan kuitenkin joka päivä sen ja sen verran.´ Syöt silti liikaa. No, väittämäni pätee ainakin meihin enemmän tai vähemmän mukavuudenhaluisiin eli siis valtaosaan ihmisistä. En siis tarkoita kovia kuntoilijoita tai kilpaurheilijoita. Istun iltaa takapihalla ja hörpin saikkaa. Lautasella on pari palaa oliiviöljyllä ja juustolla maustettua näkkäriä. Oivariini vaihtui pari vuotta sitten öljyyn ja sen koommin ei ole jääkaapissani ollut margariinia. Espanjasta jäi levy päälle ja olen ollut tähän muutokseen hyvin tyytyväinen. Kuuden päivän  vaellus ruoat Männäsyksynä söin yhdeksän päivää näkkärini ilman mitään rasvaa. Olin nimittäin vuotuisella Lapinvaelluksella ystäväni kanssa eikä siellä ollut sivoja eikä herkkunurkkia. Vaelluksen menü on ennakkoon tarkkaan mietitty ja olen ehtinyt viilata sitä jo parikymmentä vuotta. Kun kerron kotikonnuilla makuelämyksistäni muille, niin heidän on vaikea ymmärtää vaellusruokailun tuomaa iloa ja täyttymystä.  Suuri