Paljasjalkajuoksentelua
Hiihtäminen jäi viime talvena täysin väliin huonojen kelien takia. Kevätkin tuntui pitkältä, kun melontakauteen oli vielä monta kuukautta. Satuin lukaisemaan artikkelin paljasjalkajuoksusta ja teksti teki minuun suuren vaikutuksen. Sieltä nousi esiin monta mielenkiintoista, mutta triviaalia asiaa. Esim. se, että ihminen on juossut yli 1000 vuotta paljain jaloin ilman ongelmia. Se on ollut rakenteellemme luonnollista ja tietääkseni Afrikasta tulee edelleen maailman kovimmat pitkänmatkanjuoksijat. Metsästysjahtien vaihtuessa toimistotyöhön on ikiaikainen päkiäaskellus muuttunut kanta-askellukseksi. Juoksukenkien pohjat ovat paksuuntuneet ja kantaosaan lisätty vaimennusta niveltärähdysten vähentämiseksi. Onko tämä muutos sitten hyvä vai huono asia? Se on jokaisen itse kokeiltava. Ei aivan paljain jaloin, mutta ns. nollakulman hyvin ohutpohjaisilla Merreleillä olen nyt juossut keväästä lähtien yli 250 km. Pääosin asfaltilla. Lähtökunto oli lähes nolla. Polveni ja kantapääni rasittuvat